ROOSMARI sisustusrakentajaksi: TUOTEMAALAUS: HARJOITUKSET SEKÄ TYÖKALUBOXIN PINTAKÄSITTELY

PALVELUN TOTEUTTAMINEN: Tuotemaalaus

Tuotemaalaus käsin kuuluu palvelun toteuttamisen opintokokonaisuuteen sisältyviin maalaustyön perusopintoihin. Tunneilla perehdytään pintakäsittelyaineisiin sekä -tekniikkoihin maalaamalla seiniä sekä tuotteita erilaisilla työvälineillä.

Opettaja: Markku Eertola

Tehtävä: HARJOITUKSET SEKÄ PUUTÖISSÄ TEHDYN TYÖKALUBOXIN PINTAKÄSITTELY

Markun tunnit aloitettiin tutustumalla maalaamon tiloihin sekä tilojen sääntöihin. Hyvä juttu, koska maalaamon alueella työskenneltiin useimmiten EX -merkityllä alueella eli räjähdysvaarallisella alueella.

Ensimmäisenä harjoituksena teimme valitsemaamme puukappaleeseen käsihiontaa eri karkeuksilla olevilla hiontapapereilla. Käytin hionnassa P80, P150, P180 ja P240 papereita ja materiaalina mdf ja koivuvaneri. Hionnan jälkeen petsasimme pinnan. Pinnan kuivuttua pystyi selvästi näkemään eron eri hiomapapereilla tehtyjen hiontojen välillä. P80 paperi on karkeinta, hioo pintaa eniten ja siksi sillä hiottuun pintaan imeytyy eniten petsiä. Harjoituksen tehtävänä oli huomata, miten paljon hionnalla pystyy vaikuttamaan pintakäsitellyn tuotteen lopputulokseen.

Mdf levyllä tehty hionta ja petsauskokeilu

Seuraavaksi testasimme eri lakkoja. Käytimme sellakkaa, Helo-lakkaa sekä vesiliukoista lakkaa. Lakkauskertoja teimme 2 ja lakkausten välillä teimme kevyen välihionnan. Maalaamossa meillä oli käytössä uuni, joka lyhentää maalatun pinnan kuivumisaikaa. Säädimme uunin +50 asteeseen ja laitoimme lakatut kappaleet uuniin kuivamaan. Kappaleiden kuivumisen jälkeen oli huomattavissa lakkojen eroja. Toinen lakka sävytti puuta, toinen kiiltävämpi kuin toinen, toinen tuoksui enemmän kuin toinen jne. Minä valitsisin vesiliukoisen lakan, vaikka lakkauskertoja pitäisi olla enemmän kuin testaamamme 2.

Ylhäältä alas Helo lakka, sellakka ja vesiliukoinen lakka

Uuni

Lakkojen tutustuimme vesiliukoisiin maaleihin, A ja C-pohjiin ja maalien sävyttämiseen pastoilla. A-pohja on valkoista ja C-pohja on väritöntä. Valkoiset ja vaaleat sävyt sävytetään yleensä A-pohjaan ja tummat sävyt C-pohjaan. Lisäämällä saman määrän väripastaa A ja/tai C pohjaan saa aivan eriväristä maalia! Maalasimme puukappaleita ensin pohjamaalilla ja sitten sävytimme C-pohjaan violettia maalia. Pastaa piti lisätä meidän maalimäärään 10g (10%), mutta emme luottaneet puntariin. Ensimmäinen sävy tulikin siksi liian vaalea ja läpikuultava. Lisäsimme pastaa ja saimme oikean sävyn.

Väripasta mi3 ja meidän maalisekoitus

Ylhäällä läpinäkyväksi jäänyt maali ja sitten löytynyt oikea suhde

Pääsimme kokeilemaan Markun tunnilla myös ruiskumaalausta. Televisiossa automaalareilta käy ruiskumaalaus kuin elokuvissa, mutta oma kokemus oli siitä kaukana. Kasvoilla ensi kertaa hengityssuojain, jännittyneet lihakset ja liian kova vauhti. Ei tullut hyviä pisteitä. Toinen kerta paremmalla hengityssuojaimella ja rennommalla otteella sujui jo vähän paremmin. Markku näytti meille myös kuinka ruisku avataan ja puhdistetaan.

Maaliruisku

Harjoitusten jälkeen pääsimme pintakäsittelemään puutöissä tehtyjä työkaluboxeja. Minä päätin petsata oman boxini tummaksi, hioa pinnan kuluneen näköiseksi ja lakata pinnan vielä vesiohenteisella lakalla. Boxista tuli omasta mielestäni tosi hieno. Varastoon oli viimein saapunut kahvoja ja lukkosalpoja, joten nekin saatiin näillä Markun tunneilla lisättyä boxeihin. Boxi on nyt siis valmis kovaan käyttöön!